tiistai 23. heinäkuuta 2013

Evil Clothing - katalogikuvausten kulisseissa

Tänään alkoi Evil Clothingin uusien mallistojen katalogikuvaus. Nettikauppakuvien välissä tehtiin muutama mainoskuva, joista mallin miesystävä nappasi parit making off-kuvat. Mallina Nea Petäsnoro. Samalla kuvaa lievän kaaoksen alla olevasta studiosta, joka on vuokrattavissa elokuun loppuun asti pientä korvausta vastaan (lisätiedot: studionevian (at) gmail.com).

Varsinaisten kuvien julkaisu on syyskuun puolella, joten niistä en voi vielä näytteitä antaa.

© Jarkko

© Jarkko


torstai 4. heinäkuuta 2013

Miekkoja & savuefektejä, kuvaaja mallin saappaissa

Jotkut päivät ovat todisteita siitä, että asiat tuppaavat järjestymään aina parhain päin. 

Tämän päivän kuvauksista ei tarvitse murehtia milloin ehdin kuvat käsittelemään; toimin nimittäin itse kameran "väärällä" puolella, kollegan kuvatessa. 

Kuvausvaatteet hain lainaan vasta edellisenä iltana, koska huomasin, että aika loppui enkä ehtisi askarrella uusia. Puoliltaöin niitä sovittelin ja tuunailin.

Katastrofin merkit olivat ilmassa, kun suunnitelman mukaan tärkeimmät elementit olivat savu ja miekka. 
Edellisenä iltana selvisi, etten saisikaan kuvauslainaan miekkaa, sieltä mistä alunperin sen olin saamassa. Kuvauspäivän aamuna sain kuudelta tiedon, että saisin miekan, jos kävisin sen heti hakemaan. Onneksi matka ei ollut pitkä ja olin tähän varautunut, joten hyppäsin heti auton rattiin! 

Matkalla muistin, että olin lainannut vaalean peruukkini toisiin kuvauksiin. Tämä tapahtui ennen kuin tiesin omistani. Omissa hiuksissani ei riittänyt pituus, joten lisähiusta kaivattiin kipeästi. En viitsinyt soittaa vielä kuuden aikaan, mutta jätin viestin. Meikkaajaa hakiessani soi puhelin ja niinpä pääsin hakemaan peruukkia. 
Kuvaajan, eli Markus Paukkulan, saavuttua paikalle kävi ilmi, että savukoneen yksi letku oli poikki. Eikun uutta ostamaan. Päivän ohjelmaan kuului erilaisten savumassojen kuvaaminen kuvankäsittelyä varten. Savua oli siis pakko saada.

Savuefektejä kuvankäsittelyä varten

Kun vihdoin kaikki esteet ja vastoinkäymiset oli ylitetty, päästiin itse asiaan, eli kuvaamiseen. Jokaisen kuvaajan olisi hyvä asettua hetkeksi kameran toiselle puolelle useamman tunnin mittaiseen kuvaustuokioon. Liian usein näkee mallin työtä vähäteltävän. Kuvaajalla on toki suuri työ jälkikäsittelyssä, mutta mallilla ennakkovalmisteluissa. Kuvaustilanteessa väittäisin molempien työn olevan yhtä haastavaa. 

Itse sain tänään melkoisen käsitreenin pari tuntia miekkaa pyöritellessäni! Liian pienet new rockit eivät myöskään oloa helpottaneet, mutta mallin työ on kärsiä. :D

Odotin, että olisin jännittänyt kuvauksessa paljon enemmän. Olen kärsinyt pitkään esiintymispelosta, mutta mitä ilmeisimmin se alkaa olla laantumaan päin. Jännitin kyllä kaksi viikkoa ennen kuvausta, mutta kun sain viimeisetkin asiat hoidettua, jännitys hävisi.

Kati Taipalmaa teki upean kuvausmeikin ja kampauksen. Sopivat täydellisesti asun ja miekan kanssa. Yhteistyö kuvaajan kanssa tuntui toimivan mainiosti ja lopputulos melkein itkettää - siis hyvällä tavalla.


Loistotiimi:

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Nevian Gaga-Loo

Riihimäellä tapasin myös tämän kaunokaisen, oman kasvattini Nevian Gaga-Loon sekä tyttärensä, viralliselta nimeltään Arwén Undomiel. Uudessa kodissaan tytöt ovat saaneet lempinimikseen Rutina ja Vilpertti. En ole aivan varma kumpi on kumpi.

Gaga oli hiukan pulskistunut sitten viime näkemän, mutta tyttärensä oli oikein kuvauksellinen. Kaikessa tohinassa jäi Gagan yksittäiskuvat kovin vähäisiksi.



Kasvatin marsuja vuosina 2007-2011 muunnoksinani harlekiini ja magpie. Gaga on väritykseltään harlekiini, mutta rodultaan risteytys. Se oli viimeisimpiä kokeiluitani perimän laajentamiseksi, kun sekä suomesta, että ruotsista alkoi eri sukuiset linjat hävitä. Gagan isä on sheltie-rotuinen marsu, Wallstreet's Nitya Sundara, eli Darra, ja emo oma kasvattini, Nevian Harley Quinn. Gaga muutti toiselle kasvattajalle ja sieltä lemmikkikotiin. Molemmat ovat kauniita väritykseltään ja sheltien ansiosta niiden tyyppi on parempi kuin puhtailla harlekiinilinjoilla, joilla on usein vähän rottamainen, pitkänomainen pää ja kroppa.

Hiukan tuli ikävä marsuaikoja, varsinkin kun kävin samoihin aikoihin moikkaamassa Gagan isoisoäitiä, jolla ikää on jo 6 vuotta. Kotona ei tällä hetkellä ole marsuja ollenkaan.



Marsuja on helppo kuvata, sillä ne asettuvat yleensä niille sijoille, mihin ne pistää. Ruoka saa ne yleensä ilmeilemään, mutta jännittävässä tilanteessa ruoka ei välttämättä maistu ollenkaan. 



Rekvisiittavarastoista löytyy jos jonkinlaisia "marsun kokoisia" kippoja ja koreja. Myös vanhat kirjat ovat osoittautuneet kivoiksi rekvisiitoiksi.



Viljakäärme Diiva


Riihimäen Faunattaressa kuvatut Eläinten Koulukuvat ovat nyt koevedosvaiheessa ja lähdössä eläinten omistajille näytille. Hihkun innostuksesta, sillä kuvauspäivät olivat aivan mahtavia ja sen lisäksi kuvista löytyy niin kivoja otoksia, että tekisi mieli tapetoida niillä asuntoni seinät! Tarvitsen todellakin jonkun näyteikkunallisen myymälän, jotta voin laittaa kuvia paremmin esille. 

Tässä on Diiva, viljakäärme, joka kahteen muuhun kuvaamaani viljikseen verrattuna pysyi yllättävän hyvin paikoillaan, joskin olin aistivinani pientä hermostusta, joka sai kuvaajankin ehkä hiukan varuilleen. Toivottavasti Diiva ei haistanut lievää pelkoani. 

Olen aina pelännyt käärmeitä, mutta Hämeenlinnan Faunattaressa kohtasin ensi kertaa pelkoni ja tajusin, ettei fobiani kovin suuri voi olla, koska pystyin olemaan niin lähellä boaa. Laajakulmaisella linssillä oli kuitenkin jännittävää kuvata, koska ei ollut aivan varma miten lähelle ja miten nopeasti käärme saattaisi liikahtaa. 

Itsesuojeluvaisto oli nytkin hälytystilassa, mutta yhtä säpsähdystä lukuun ottamatta sain voitettua pelkoni ja jopa koskettua käärmeeseen. Ja kylläpä se tuntuikin puistattavalta! Aivan kuin koko otus olisi liikkunut nahkansa alla. 

Riihimäellä kuvattavana kävi yhteensä neljä käärmettä. Muista kuvaa myöhemmin.